Operaatio: laiskurin takka

Ostaessani kartanon ihastuin (muun muassa) olohuoneen massiiviseen punatiiliseinään, jonka keskellä tönöttää alkuperäinen 70-luvun avotakka.

Avotakat ovat kyllä näyttäviä, mutta samaan aikaan ne ovat erittäin epäkäytännöllisiä: lämpö siirtyy lintujen iloksi välittömästi, kun käännät selkäsi ja lähdet hakemaan puukoppaan täytettä vaivihkaa naapurin halkopinosta. Toinen haaste on se, että aivan takan likelle ei voi sijoittaa mitään, minkä haluaa pysyvän kärventymättä ja muuttumatta tuhkakasaksi. Takan edustalta jää helposti useita neliöitä käyttämättä.

Tämä johti pohdintaan, kuinka voisin helposti käyttää takkaa sisustuselementtinä ilman liiallista vaivannäköä. Esimerkiksi ravintoloissa ja vastaavissa julkisissa tiloissa on usein koristetakkoja, eikä niihin todellakaan roudaa kukaan polttopuita. Muutamaa nettihakua myöhemmin löysin erilaisia vaihtoehtoja: bioetanolitakat ja sähkötakkainsertit. Näistä sähkötakka kuulosti ehdottomasti vaivattomammalta - töpseli seinään, eikä vaadi tankkauksia. Parin helteessä nukutun yön jälkeen päätös oli tehty ja tilaus lähti vetämään tanskalaiseen Biotakka-shopiin.

Ennen kuin kuriiri ehtisi ovelle, pitäisi avotakka putsata. Vaikka itse hormi oli nuohottu vuosien varrella säännöllisesti, takan sisuksista sai yrittämättäkin nokea sormiinsa. Myöskään aivastaminen ei ollut suositeltavaa lähistöllä. Edelliset asukkaat olivat jättäneet arinan alle ison läjän tuhkaa - oi mitä ironiaa, yleensähän tuhkatkit viedään pesästä. Tällä kertaa se piti tehdä itse.

Mainoslinkki: Biotakka-Shop

Oletko yhtä laiska lämmittämään takkaa kuin blogisti? Laittoiko naapurisi puuvajansa oveen munalukon? Veikö eksäsi tuhkatkin pesästä? Hätä ei ole tämän näköinen, kunhan muistat maksaa sähkölaskusi! Hanki helppokäyttöinen koristetakka luomaan tunnelmaa. Tästä koristetakkaostoksille!

Voin tienata taskurahaa linkin klikkaamisesta ja/tai sen kautta tehdyistä ostoksista.

Ei muuta kuin ämpäri käteen ja muovilapiolla tuhkia kauhomaan pois. Sen jälkeen paljuihin tarkoitetulla nokipesuaineella isoimmat jäljet pois. Mikään maailman ergonomisin työskentelypaikka tai -asento ei ollut kyseessä, mutta lopputuloksena kaikki irtoaines ja myös reilusti pinttynyttä likaa lähti pois takan seinistä. Tarkoituksenani ei ollut saada takasta sairaalapuhtoista, vaan liekehtivä historia saa sen sisuksissa näkyä. Enää takka ei kuitenkaan tarjoile irtosotkua pyytämättä.

Kului muutama päivä ja sähkötakka saapui ovelle kannettuna. Paketti auki, vehje avotakan onkaloon ja töpseli pistorasiaan. Tadaa! Mitään ei tapahtunut. Ei tietenkään, koska enhän sanonut laittaneeni sähkötakkaa vielä edes päälle. Kaukosäätimestä virrat päälle. Uusi tadaa! Laiskuuden ylistys uudelle modernisoidulle takalle.

Sähkösisus pistää hieman silmään kuin Lego jalkapohjassa konsanaan, mutta tämä esteettinen ongelma ratkeaa kipinäsuojuksella. Ei pistä enää. Sähkötakan visuaaliset efektit eivät ole täysin luonnollisten liekkien näköisiä, mutta minulle riittäviä. Kaukosäätimellä voi vaihtaa valojen kirkkautta. Löytyypä masiinasta sisäänrakennettuna myös termostaattiohjattu lämmitin. Sille tuskin on käyttöä, mutta onpahan varalla, jos nurkissa lojuu tarpeetonta sähköä.

Ulkolämpötilat heiluvat hellelukemissa, joten takan ihailu ei ole ensisijainen aktiviteetti vielä moneen toviin. Laitan tarkempia kokemuksia takasta talven myötä, kun ulkona on pimeämpää kuin mörököllin pesässä.


Kommentit

Kommentit ilmestyvät näkyville todennäköisesti viiveellä laiskan moderoinnin vuoksi. Asiattomat kommentit päätyvät automaattisesti bittiavaruuden synkimmälle kiertoradalle mätänemään.