Viime aikoina on keskusteltu paljon sukupuolisuudesta ja sen kokemisesta. Se on mielestäni hyvä asia, koska tietämys laajenee sitä mukaa, kun asiasta luetaan ja kuullaan. Valitettavasti keskustelussa ja uutisoinnissakin on välillä virheellistäkin tietoa, mutta se kertoo lähinnä siitä, että sukupuolisuudesta tarvitsee kertoa enemmän.

Tämä kirjoitus keskittyy sukupuolen merkitykseen kuitenkin toisesta näkökulmasta: miksi sukupuolta kysytään monessa asiayhteydessä?

Tutuin tilanne monelle lienee verkkokauppatilauksen tekeminen. Yhä edelleen moni putiikki haluaa tietää tilaajan sukupuolen. Vaihtoehtoja on tarjolla monesti tasan kaksi. Yleensä tietoa kerrotaan käytettävän (jos käyttötarkoitusta edes kerrotaan) markkinoinnin kohdentamiseen (jos edes käytetään). Tai vaihtoehtoisesti tilausvahvistuksen alkuun saadaan valittua joko herra tai rouva. Hieman kuitenkin epäilen, että vaikutus markkinoinnin profiloimiseen on lopulta melko merkityksetön monessa nettiputiikissa.

Myös henkilöpaperit edellyttävät sukupuolen ilmoittamisen. Kun joku tarkistaa henkkarit, niin sukupuoli tuskin lienee tärkein tunnistustekijä. Monesti ulkonäkö voi antaa vihjeen sukupuolesta, mutta ei läheskään aina. Kaupan kassalla kiinnostavin tieto on henkilön ikä, ei sukupuoli tai silmien väri. Passitarkastuksen osalta sormenjäljet ja valokuva ovat puolestaan olennaisempi asia – sukupuoli itsessään ei takaa, että henkilö on se, jonka naama komeilee passissa ja joka pyrkii paratiisilomalle pallon toiselle puolelle.

Vakuutusyhtiöt tarvitsevat tiedon sukupuolesta vakuutusmaksujen laskemiseen. Ainakin periaatteessa – käytännössä se on tilastolaskentaa, mutta pelkkä sukupuoli ei ole ainoa riskejä määrittelevä tekijä.

Onpa joskus taidettu kysyä jopa sähkösopimuksessa sukupuolta. Olisiko sen perusteella saanut jotenkin erilaista sähköä? Välillä on erittäin hankala keksiä syitä sukupuolen kysymiselle, varsinkin pakotetulle kysymykselle.

Toukokuun loppupuolella aletaan soveltaa Euroopan unionin GDPR-tietosuoja-asetusta. Lyhyesti se tarkoittaa muutamaa asiaa: henkilötietoja ei saa kerätä turhaan, vaan niille on oltava perusteltu käyttötarkoitus. Tietojen keräämisestä on kerrottava rekisteröidyille. Lisäksi rekisteriin tallennetut tiedot on poistettava niin pyydettäessä. Sukupuoli voidaan laskea osaksi henkilötietoja. Jatkossa voi siis kyseenalaistaa helpommin, miksi tietoja kerätään.

Lopuksi on kuitenkin hyvä todeta, että ylimääräiset sukupuolikyselyt ovat jonkin verran vuosien varrella vähentyneet. Edelleen sitä monesti kuitenkin vaaditaan kerrottavaksi, joten kysymys kuuluu: Miksi sellaiset asiayhteydet on sukupuolitettava, joissa asialla ei käytännössä ole edes merkitystä?