Eilinen viiltävän syvällinen psykoanalyysini Torin hohdokkaimmista kanssaihmisistä johti niin valtavaan lukijaryntäykseen, että kukaan valtakunnassa ei ole malttanut edes nukkua kunnolla. Aamulla kartanon läheisyydessä oli äänekäs mielenosoittajajoukko vaatimassa lisää. Naapurisovun säilyttämiseksi lupasin kirjoittaa ensimmäisen ja viimeisen jatko-osan.

Jos tunnistat Tori-itsesi, muista pahoittaa mielesi ja päivitellä blogia sosiaalisessa mediassa kavereillesi tai niiden puuttuessa äidillesi. Vaikka et tunnistaisikaan, jaa pakina silti ainakin äidillesi (ja kavereillesi, jos niitä sattuu olemaan).

Kari Kvitto

Kari on vannoutunut paperisten todisteiden ystävä. Oletpa sitten myymässä viikinkiajan turkiskalsareita, naapurin perintönä saamaa viirivehkaa tai käyttökelpoista televisiota, tuotteesta pitää löytyä kuitti ja mieluusti myös takuun on oltava voimassa pari vuotta. Erityisen valppaaksi Karin saa poistamalla kuitista omat henkilötietonsa. “Annoitkohan varmasti oikean kuitin, kun tässä on jotakin sumennusta yläreunassa?” on Karin usein toistama varmentava kysymys.

Unto Unova

Unto on varustettu pikkulapsen vilpittömällä uteliaisuudella. Unto kysyy myytävästä tuotteesta aivan kaiken, usein erityisesti ja merkittävissä määrin kuitenkin juuri ne asiat, jotka ilmoituksessa on jo kerrottu. Ei välttämättä silti ymmärrä/hyväksy saamaansa vastausta, vaan toistaa kysymyksen. Varmuuden vuoksi.

Kimmo V. Gullenberg

Kimmo on Unton lukutaitoisempi sukulainen. Ei esitä yhtä paljoa kysymyksiä, mutta vähäisten kysymysten sisältö on huomattavasti ytimekkäämpi ja asiapitoisempi: “mikä tämä edes on ja mitä tällä muuten tehdään?”. Kokeilunhalu kompensoi puuttuvia tietoverkon ja hakukoneen käyttötaitoja. Periaatteessa mukava ihminen, mutta kaupoista on turha haaveilla.

Mainoslinkki: Akkukauppa.com

Hyytyikö älymasiinan akku blogille hykerrellessäsi? Uudet akut hommaat näppärästi Akkukaupasta ja samalla varmistat kirjoittajan elintason säilymisen. Siirry tutkailemaan akkutarjontaa!

Voin tienata taskurahaa linkin klikkaamisesta ja/tai sen kautta tehdyistä ostoksista.

Tinki-Tane

Tane on katsonut Huutokauppakeisarin kaikki jaksot ja ammentanut niistä yhden opin. Tämän inflaatiokeisarin näpeissä oppi on muuttunut muotoon “hulluhan se on, joka ei kymmenesosaa tarjoa”. Tane loukkaantuu, jos ei saakaan tonnin tavaraa alle satasella. Jos Tane selviää ovelle asti, alkaa vielä viime hetken neuvottelut tiukasta hinnasta.

Erika Ekkönäsilti

Erika asuu naapurissa. Naapuruus on kuitenkin suhteellinen käsite ja suhteellisuuden suuruus selviää yleensä siinä vaiheessa, kun tavara pitäisi hakea. Maantieto on niin erinomaisesti hallussa, että kyllähän postinumerot 33100 Tampere ja 96100 Rovaniemi ovat lähellä toisinaan. Erikan mielestä on täten oikeutettua vaatia, että eikö myyjä voisi tuoda tavaran kotiovelle. Eihän hänellä itsellään ole autoa.

Wilhelm Woltti

Wilhelm on tottunut, että kaiken ruoasta selänrapsutuksiin voi tilata kotiovelle korkeintaan tunnin toimitusajalla. Hänen kalloonsa ei mahdu, että jotakin ei saakaan kotiovelle höyryävänä kuljetettuna. Wilhelm lisää ilmoituksen suosikkeihin ja kyselee postitusta uudelleen vähintään kerran viikossa ja enintään kolmesti päivässä.

Henkka Huutis

Henkka järjestää yhden miehen huutokauppoja pyytämättä ja yllättäen. Viihdearvo on kuitenkin taattu, kun herra kilpailee omia hintaehdotuksiaan vastaan euron korotuksilla. Myyjän toivomaan tavoitehintaan pääseminen on kuitenkin sen verran verkkaista, että joku toinen ostaja vie tuotteen silmien edestä. Kiitokseksi Henkka huutaa myyjälle.

Niilo Nimetön

Niilo tunnetaan kekseliäistä ja usein vaihtuvista nimimerkeistään. Viimeaikaisia jo legendoiksi muodostuneita ovat esimerkki “kahvinkeitin”, “telttapatja” ja “miljoonalaatikko”. Koskaan et voi tietää, millä nimellä Niilo (tai kuka hän nyt sitten onkaan oikeassa elämässä) putkahtaa seuraavan kerran postilaatikkoosi viesteineen.